Tenttiwiki

====== Yksilöistä ekosysteemeihin syksy 2020 ======

1. Kasviplanktonin rooli Itämeren ravinteiden kierrossa?

· Kasviplanktonin rooli ravintoverkossa (sitoo hiiltä ja ravinteita, joiden energia siirtyy seuraaville tahoille) 1p

· Kasviplanktonin rooli pohjan happikadon muodostumisessa ja siitä johtuva ravinteiden sisäinen kuormitus 1p

· Sinilevien rooli typensitojina erityisesti loppukesästä, kun typpi vähissä vedessä 1p

· Kasviplanktonin kevätmaksimi hyödyntää talven aikana veteen kertyneet ravinteet 0.5p

· Kasviplankton on tehokas ravinteiden sitoja 0.5p

· Kevätkukinnan vajoaminen pohjaan → pohjaeläimille ravintoa 0.5p

· Termokliini rajapinta kesällä, kpl käyttää sen yläpuolella ravinteet, siimalliset ryhmät pääsevät termokliiinin läpi hyödyntämään sen alapuolella olevia ravinteita 0.5p

· Kumpuamisen avulla lisää ravinteita pintaan → kasviplankton hyödyntää →sisäinen kierto 0.5p

2. Pohjoisten metsä- ja tunturiekosysteemien typpitalous?

· typpi alun perin peräisin ilmasta – N2:ä sitovia syanobakteereja ym. (Nostoc) symbiontteja tietyillä lajeilla (jäkälät, sammalet, leppä, lapinvuokko) – näillä yhä merkitystä typpiköyhimmissä ekosysteemeissä ja primäärisukkesion alussa 1p

· kyseisissä ekosysteemissä putkilokasvit ottavat typpeä pääsääntöisesti orgaanisina liukoisina typpiyhdisteinä (DON: aminohapot, nukleotidit) ja/tai ammoniumtyppenä (NH4 + ), koska ne ovat pääasialliset typen muodot maaperässä 1.5p

· suurimmalla osalla putkilokasveista symbionttina mykorritsasieniä, jotka edesauttavat typen otossa maaperästä (DON, NH4 + ) 1.5p

· DON:n ja mykorritsasienten merkitys suurin pohjoisessa ja vähenee etelämmäs mentäessä 0.5p

· pohjoisilla alueilla monivuotiset kasvit siirtävät syksyllä typpeä talteen lehdistä runkoon ja juuriin seuraavaa kasvukautta varten (ruska, paitsi leppä) 0.5p

· kuolleen orgaanisen aineksen sisältämä typpi vapautuu hajottajien toimesta (hitaasti) (DON → NH4+ → NO3-) eli typen mineralisaatio 1 p

· ravinteiden, kuten typen, käytön tehokkuus (NUE) voimakkainta pohjoisimmissa ekosysteemissä ja ikivihreillä vs. kausivihreillä +p

· ekosysteemit typpirajoitteisia +p

· typpeä vapautuu hajotustoiminnan vaikutuksesta myös kaasumaisena ilmaan (NH3, N2O, N2) +p

· ammoniumtypen otto maaperästä aiheuttaa maaperän luontaista happamoitumista (vaihdetaan vetyioneihin)

3.1 Kuinka pedon numeerinen ja toiminnallinen vasteen vaikutukset peto-saalis -suhteen vakauteenä numeerisen ja toiminnallisten vasteiden I-III vaikutuksesta vakauteen, yht. 2 pistettä

3.2 Levinsin mallin ennustama muutos metapopulaation koossa

Kuvassa esitettiin metapopulaation kolonisaatio- ja hävintänopeudet suhteessa asuttujen laikkujen osuuteen.

Miksi paikallispopulaatioiden kolonisaationopeuden kuvaaja on kupera? 1 piste · Levinsin mallissa kolonisaation nopeuteen vaikuttaa kolonisaationopeus c ja asuttujen laikkujen osuus p → cp(1-p).

· Kupera muoto on seurausta asuttujen ja tyhjien laikkujen osuuksista p(1-p).

· Alussa kolonisaatio on vähäistä koska asuttuja laikkuja ja kolonisoivia yksilöitä on vähän – kolonisaatio on nopeinta kun asuttuja ja tyhjiä laikkuja on yhtä paljon – kun lähes kaikki laikut ovat asuttuja, niin kolonisaatio on vähäistä koska kolonisoitavia laikkuja on vähän.

Miksi paikallispopulaatioiden hävintänopeuden kuvaaja on nouseva suora? 1 piste · Levinsin mallissa hävinnän nopeuteen vaikuttaa häviämistodennäköisyys e ja asuttujen laikkujen osuus p → ep.

· Paikallispopulaatioiden häviämistodennäköisyys on aina yhtä suuri riippumatta asuttujen laikkujen osuudesta.

· Mitä suurempi on asuttujen laikkujen osuus, sitä suurempi on häviävien paikallispopulaatioiden

määrä → kuvaaja on nouseva suora.

Kuvassa esitettiin tilanne, joissa habitaattilaikkujen eristyneisyysaste kasvaa.

Miksi vain kolonisaationopeuden kuvaaja muuttuu? Mitä tapahtuu asuttujen laikkujen osuudelle? 1 piste · Eristyneisyysaste ei vaikuta hävintään, joka on laikkuun liittyvä tekijä.

· Eristyneisyysaste vaikuttaa kolonisaationopeuteen c. Kun eristyneisyysaste kasvaa, niin migraatio ja kolonisaationopeus laskee. Kuvassa kolonisaationopeuden käyrä laskee alaspäin.

· Asuttujen laikkujen osuus pienenee.

11.10.2019

(Kysymykset ulkomuistista suunnilleen näin.)

1. Hajotustoiminta ekosysteemiprosessina. Mitkä tekijät vaikuttavat ja miksi (essee). 

2. Kuinka pedon numeerinen ja toiminnallinen vaste vaikuttavat peto-saalis-suhteen vakauteen (toiminnalliset vasteet I-III). 

3. (Kuvaaja Levinsin mallista tilanteessa, jossa habitaattilaikkujen eristyneisyys kasvaa.)
  a) Miksi kolonisaationopeutta kuvaava käyrä on kupera? Miksi häviämisnopeutta kuvataan suoralla nousevalla viivalla?
  b) Miksi vain kolonisaationopeus muuttuu kuvaajan tilanteessa?
  c) Mitä tapahtuu asuttujen laikkujen osuudelle ja miksi?
  
4. (Mustavalkokuva rantatyypistä) Ympyröi listasta mikä rantatyyppi kuvassa on.

5. (Kuva kasviplanktonin vuodenaikaissukkessiosta). Selitä kuva. 

19.10.2012

  1. Hydrobiologia
    • Miten suolapitoisuus vaikuttaa elinehtoihin Itämeren rannikkovyöhykkeessä? (vastaa erilliselle paperille) A4
  2. Maaekosysteemien ekologia
    • Mitkä tekijät ja miten säätelevät maaekosysteemien bruttotuotantoa? (vastaa erilliselle paperille) A4
  3. Populaatio ja yhteisöekologia
    • a) Mitkä tekijät pedon ja saaliin välisessä suhteessa voivat vakauttaa pedon ja saaliin kannanvaihteluja? Annettu tilaa noin puoli A4 rivitettynä
    • b) Oheiset kuvat kuvaavat kolmea Lotkan-Volterran -kilpailumallin mukaista tilannetta. Päättele lopputulos ja laita rasti ruutuun. Tässä oli annettu kolme kuvaa joista 1. isokliinit eivät leikanneet → toinen laji voitti. Kuten kuva 2 alla, mutta vektorinuolia ei ollut piirretty ja kantokykypisteet oli nimetty, joten isokliinit oli “nimetty” molemmille lajeille. 2. Isokliinit leikkasivat siten, että molemmat lajit säilyy. Kuten kuva 1 alla, mutta katso edellinen. 3. Isokliinit leikkasivat siten, että jompi kumpi laji häviää tai epävakaa tasapainopiste toteutuu. Näistä piti siis päätellä mainitut lopputilanteet ja pistää oheiseen taulukkoon rasti oikeaan kohtaan.
    • c) Minkä tyyppisiä ominaisuuksia toivotaan biologiseen torjuntaan käytettävillä lajeilla olevan? Annettu tilaa noin puoli A4 rivitettynä

19.11.2010 uusinta

  1. Mitkä tekijät säätelevät keväistä planktonkukintaa ja miten?
  2. Miten GPP, R(ecosystem), F(leaching) ja NEP vaihtelevat vuodenaikailmastojen alueilla? Havainnollista vastaustasi kuvan avulla. Kerro myös mitä edellä luetellut 4 muuttujaa tarkoittavat ja miksi ne vaihtelevat esittämälläsi tavalla.
  3. Suurimman mahdollisen kestävän verotuksen toteuttaminen metsästämällä a) vakiomäärä tai b) vakio-osuus populaation yksilöistä.

21.11. uusinta Jouni Laakso

  1. Mitkä tekijät pedon ja saaliin välisessä suhteessa voivat vakauttaa pedon ja saaliin kannan vaihteluja? / Vilka faktorer kan stabilisera predatorns och bytets populationsdynamik i ett predator-byte -föhållande?
  2. Mitkä tekijät säätelevät keväistä planktonkukintaa ja miten? / Vilka faktorer kontrollerar algblomningar på våren och hur?
  3. Anna yksi esimerkki ekosysteemiprosesseista sekä kerro, mitkä tekijät säätelevät ko. ekosysteemiprosessia ja miten. / Ge ett exempel på ekosystemprocesser och berätta vilka faktorer reglerar den ifrågavarande ekosystemprocessen och hur.

31.10.2008

  1. a) Mitä tapahtuu näiden kahden isokliinikuvan pisteissä A, B, C ja D? / Vad händer i dessa två isoklingrafers punkter A, B, C och D?

b) Miten nuolten perusteella voi päätellä, kumpi viiva (katkoviiva vai jatkuva) kuvaa lajia 1, kumpi lajia 2? / Hur kan man utgående från pilarna dra slutsatser om vilkendera linjen (treckade eller sammanhängande) beskriver art 1 och vilken art 2?

c) Minkälaisesta lajien vuorovaikutussuhteesta on todennäköisesti kyse (kuvat 1 ja 2)? Anna esimerkkejä lajeista tai tilanteista? / Vilken typs interspecifik interaktion är det sannolikt frågan om (bild 1 och 2)? Ge exempel på arter och situationer som det kunde handla om?

Kuva 1 Kuva 2

  1. Rantavyöhykkeen ravintoverkko ja sen säätely. / Näringskedjan och dess reglering i strandzonen.
  2. Määrittele käsite bruttotuotanto (GPP), sekä kerro, mitkä tekijät säätelevät bruttotuotantoa ja miten. / Definiera begreppet bruttoproduktion (GPP) och berätta vilka faktorer reglerar bruttoproduktionen och hur.