Warning: Declaration of action_plugin_captcha::register(&$controller) should be compatible with DokuWiki_Action_Plugin::register(Doku_Event_Handler $controller) in /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/lib/plugins/captcha/action.php on line 0
koe-elaeintiede_kirjatentti - Tenttiwiki
Tenttiwiki

Koe-eläintiede (kirjatentti)

6.3.2009

  1. Eläinkoe ja sen suorittaminen (Laki ja asetus koe-eläintoiminnassa)
  2. Hamsteri koe-eläimenä
  3. Koe-eläintuotanto

20.2.2009

  1. Lupa koe-eläintoimintaan ja eläinkokeen suorittamiseen (Laki koe-eläintoiminnasta, 5. luku)
  2. Kaniini koe-eläimenä
  3. Koe-eläintilat ja niissä työskentely

9.1.2009

  1. Eläinkoe (Laki koe-eläintoiminnasta, 3. luku)
  2. Rotta koe-eläimenä
  3. Anestesia

12.9.2008

  1. Eläinkoe (Laki koe-eläintoiminnasta, 3. luku)
  2. Koe-eläinten mikrobiologinen ja terveydellinen laatu
  3. Anestesia

22.2.2008

  1. Eläinkoelautakunta (Laki koe-eläintoiminnasta, 6. luku)
  2. Koe-eläinten geneettinen laatu
  3. Anestesia

14.12.2007

  1. Eläinkoelautakunta (Laki koe-eläintoiminnasta, 6. luku)
  2. Koe-eläinten mikrobiologinen luokitus ja se valvonta
  3. Anestesia

7.12.2007

  1. Eläinkoelautakunta (Laki koe-eläintoiminnasta, 6. luku)
  2. Koe-eläinten mikrobiologinen luokitus ja se valvonta
  3. Anestesia

23.11.2007

  1. Koe-eläinlaitisluvan myöntäminen ja peruuttaminen (Laki koe-eläintoiminnasta, 5. luku)
  2. Koe-eläinten mikrobiologinen luokitus ja se valvonta
  3. Anestesia

12.10.2007

  1. Eläinkoelautakunta (Laki koe-eläintoiminnasta, 6. luku)
  2. Koe-eläinten geneettinen laatu
  3. Anestesia

3.8.2007

  1. Eläinkoelautakunta (Laki koe-eläintoiminnasta, 6. luku)
  2. Koe-eläinten mikrobiologinen luokitus ja se valvonta
  3. Anestesia

8.6.2007

  1. Eläinkoe (Laki koe-eläintoiminnasta, 3. luku)
  2. Rotta koe-eläimenä
  3. Anestesia

24.3.2006

Merkitkää rastilla (x) oikea(t) vaihtoehdot. Oikea vastaus = 1 p., väärä vastaus = -1 p., vastaamatta jättäminen = 0 p.

  1. Äkkinäisen ympäristönmuutoksen koe-eläimessä käynnistämät fysiologiset ensireaktio(t) ovat
    • ympäristömuutokselle spesifisiä sopeutumisreaktioita
    • ympäristönmuutoksen laadusta riippumaton hälytysreaktio
    • stressin aiheuttama luhistumisreaktio
  2. Bruce-efektillä tarkoitetaan hiiren hajusignaalivälitteistä viestintää, jonka avulla voidaan
    • synkronoida naaraiden kiima (estrus) kierrot
    • hidastaa sukupuolista kypsymistä
    • aiheuttaa vairhaisvaiheessa olevan raskauden keskeytyminen
  3. Albiinorottien kasvatuksessa on ympäristöolosuhteiden suhteen huomioitava, että
    • valovoimakkuuden häkeissä ei pidä ylittää 60 lx
    • ilman suhteellinen kosteus on keskimäärin 55 %
    • valojakson olisi oltava 12 h valoa/12 h pimeää
  4. Koe-eläinkasvatuksessa on huomioitava, että yleisimpien koe-eläinlajien ja ihmisen aistimet ovat kehittyneet erilaisiksi siten, että
    • koe-eläinten kuuloalue on yleensä suppeampi kuin ihmisellä
    • yleisimpien koe-eläiminä pidettyjen jyrsijöiden värinäkö on heikosti kehittynyt
    • hajuaisti on jyrsijöillä dominoiva aisti, joka on paljon kehittyneempi kuin ihmisellä
  5. Ilman suhteellinen kosteus koe-eläintiloissa on syytä vakioida tiettyyn optimiin, koska
    • liian korkea suhteeellinen kosteus lisää ammoniakin muodostusta kuivikkeeseen imeityneestä virtsasta
    • mikrobien elinkyky on alhaisimmillaan, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea
    • hengitystiesairauksiin ja rotan “ring-tail”-taudin todennäköisyys kasvaa, kun ilman suhteellinen kosteus on alle 40%
  6. SPF on koe-eläin, jonka mikrobikanta
    • tunnetaan kokonaan ts. eläimen kaikki mikrobikannat tunnetaan
    • on lähes olematon ts. eläin on vapaa osoitettavissa olevista mikrobeista
    • on vapaa tutkituista taudinaiheuttajista
  7. SPF-eläinten tuottaminen on yleistynyt, koska
    • alentuneesta lisääntymiskyvystä huolimatta lois- ja patogeenivapaat eläimet ovat terveempiä ja tasalaatuisempia
    • koe-eläintuotannon riski ympäristölle vähenee
    • erityisesti pitkäaikaisissa kokeissa SPF-eläimet ovat parempia, kuin ns. konventionaaliset koe-eläimet
  8. Nukutusaineen turvallisuus ja käyttökelpoisuus riippuu paljolti siitä
    • että isojen aivojen ja toisaalta ydinjatkoksen hermokeskusten depressoimiseen tarvittavien annosten välinen erotus on riittävän suuri
    • että nukutusaineen pitoisuusalue, jolla kyetään ylläpitämään kirurgisesta anestesiatasoa on mahdollisimman kapea
    • että sillä on lyhyt vaikutusaika
  9. Yleisimmät anestesian aikana todetut komplikaatiot ovat
    • häiriöt elimistön sokeritasapainossa
    • tahdonalaisen lihaksiston toiminnalliset häiriöt
    • sydämen ja hengityselimistön toiminnalliset häiriöt
  10. Rotan ja hiiren kiimakierron etrusvaihe voidaan tunnistaa vaginan irtosolunäytteessä olevien
    • punaisten verisolujen perusteella
    • syöttösolujen avulla
    • sarveistuneiden solujen esiitymisrunsauden perusteella
  11. Hamsteri soveltuu erityisen hyvin syöpä- ja kudostutkimuksiin ja immunologisiin tutkimuksiin, koska
    • immunologinen vaste patogeeneille on lajilla korostuneen voimakas
    • poskipussit ovat poikkeuksellisen otollinen kasvuympäristö kudos- ja kasvainsiirrännäisille
    • lajin elimistö torjuu erityisen tehokkaasti kasvain- ja kudossiirrännäiset
  12. Pieniä verinäytteitä otetaan usein
    • orbitaalisinuksesta
    • sydämestä punktiolla
    • hännästä
  13. Kani soveltuu erityisen hyvin alkionkehityksen tutkimiseen, koska
    • alkion varhaiskehitys on erityisen hidas
    • ovulaatiossa vapautuu runsaasti munasoluja
    • munasolu ja blastokysti ovat poikkeuksellisen suurikokoisia
  14. Transgeenitekniikassa pyritään siirtämään vieras kloonattu DNA (usein transgeeni tai geenikonstrukti) varhaisalkion perintöaineksen toimivaksi osaksi
    • injisoimalla DNA blastokystivaiheiseen alkioon
    • siirtämällä DNA alkion kromosomeihin hyödyntäen retroviruksia, jonka perimän osaksi siirrettävä DNA on saatettu
    • injisoimalla puhdistettu transgeeni DNA varhaisalkion urospuoliseen esitumaan
  15. Koe-eläintoiminnan harjoittaminen edellyttää laitoskohtaista lupaa, jonka myöntää
    • Maa- ja metsätalousministeriö
    • Sosiaali- ja terveysministeriö
    • lääninhallitus
  16. Koe-eläinasetuksessa märitellään 1. luokan eläinkokeeksi koe, jossa
    • eläin tuntee kipua ja tuskaa
    • eläin voi tuntea kipua ja tuskaa
    • eläin tuntee huomattavaa kipua ja tuskaa
  17. Koesuunnitelma on tehtävä vain
    • 1. luokan tieteellisestä eläinkokeesta
    • 2. luokan tieteellisestä eläinkokeesta
    • 0. luokan tieteellisestä eläinkokeesta
    • kaikista tieteellisistä eläinkokeista
  18. Asetuksen 1076/85 mukaan
    • jokaisessa koe-eläimiä tuottavassa yksikössä on oltava konsultoiva eläinlääkäri
    • jokaisessa kokeita suorittavassa yksikössä tulee olla konsultoiva eläinlääkäri
    • jokaisessa koe-eläintoimikunnassa tulee olla jäsenenä konsultoitava eläinlääkäri
  19. Kelpoisuuden eläinkokeiden suorittamiseen saa, kun
    • on lääkäri tai eläinlääkäri
    • on suorittanut koe-eläinkurssin
    • on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja koe-eläinkurssin
  20. Eläinten teveystarkkailu
    • on EU määräysten mukaan tehtävä aina kliinisesti sairaista eläimistä
    • on asetuksessa määrätty
    • antaa tutkijalle kuvan eläinten terveydestä