Warning: Declaration of action_plugin_captcha::register(&$controller) should be compatible with DokuWiki_Action_Plugin::register(Doku_Event_Handler $controller) in /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/lib/plugins/captcha/action.php on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent by (output started at /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/lib/plugins/captcha/action.php:0) in /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/inc/auth.php on line 549

Warning: Cannot modify header information - headers already sent by (output started at /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/lib/plugins/captcha/action.php:0) in /var/www/fs3/43/helixryf/public_html/tenttiwiki/inc/actions.php on line 207
ekologian_kenttaekurssin_tutkimusjakso - Tenttiwiki
Tenttiwiki

Ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso

19.9.2012

Vastaa KOLMEEN kysymykseen VIIDESTÄ

  1. Selitä seuraavat käsitteet A) itsenäinen havainto B) valetoisto C) ei-parametrinen testi D) otoskeskihajonta E) Poisson-jakauma F) nollahypoteesi
  2. Julkaistujen artikkeileiden perusteella tieteellinen työ pitää voida toistaa. Valitse kenttäkurssin tulosmonisteesta kaksi materiaalit ja menetelmät osioita, joista toinen on oman ryhmäsi kirjoittama, toisen saat valita vapaasti. Merkitse vastauspaperiin tutkimusten otsikot ja sivunumerot. Arvioi pystyisitkö krijoitusten perusteella tekemään työn itse, jos käytettävissäsi on vain materiaalit ja menetelmät osio? Löydätkö osioista puutteita? Mitkä ovat ao kirjoitusten vahvuudet ja heikkoudet?
  3. Miksi yksittäinen laji voi vaikuttaa muiden lajien menestymiseen sekä positiivisesti että negatiivisesti? Miten nämä erilaiset vaikutukset voivat näkyä lupiinitutkimuksen tuloksissa
  4. Kerro lyhyesti miten ihminen voi vaikuttaa ekosysteemien lajikoostumukseen yleisesti ja miksi nämä vaikutukset voivat olla erityisen suuria ns. saarilla (varsinaiset saaret ja muut eristyneet ekosysteemit)
  5. Selitä käsitteet lyhyesti ja pohdi mikä merkitys niillä on tieteessä A) lähdekritiikki B) argumentaatio C) vertaisarvostelu D) hypoteesi

23.10.2009

Vastaa kolmeen kysymykseen. Kirjoita vastauksesi eri papereille ja laita jokaiseen paperiin nimesi.

  1. Kerro aseman niityn fotoinhibitiokokeesta. Millaisia eroja havaittiin fotoinhibition esiintymisessä tutkimuskasvien välillä ja miten nämä erot todettiin?
  2. Vertailevan kasvien lisääntymisekologisen tutkimuksen kysymyksenasettelussa huomioitavat seikat.
  3. Muurahaisyhteisöjen rakentuminen on melko deterministinen prosessi. Mitä yhtäläisyyksiä löydät hakkuukulotusten ja Itämeren saarten muurahaisyhteisöjen rakentumisessa? Entä mitä eroja niissä voidaan havaita?
  4. Ympäristökeskus palkkaa sinut tekemään selvityksen ison metsäalueen nisäkäslajistosta, lajien runsaussuhteista ja nisäkäskantojen tilasta. Miten ja millä menetelmillä lähtisit tutkimaan asiaa (tee lyhyt tutkimussuunnitelma aiheesta).
  5. Suunnittele koe, jolla tutkitaan peto-saalissuhteita. Perustele.
  6. Yksilöiden kyky liikkua paikasta toiseen on tärkeää populaatioiden selviytymisen kannalta. Minkälaisen tutkimuksen sinä aiheesta laatisit ja miksi se olisi tärkeää toteuttaa?
  7. Alueellinen ympäristökeskus on kiinnostunut kotipaikkakuntasi biodiversiteetistä ja on tilannut Sinulta aiheeseen liittyvän selvityksen. Suunnittele tutkimus/koe, jolla mittaat biodiversiteettiä ja kerro myös millaisia tuloksia odotat saavasi. Työhön on budjetoitu kuukauden palkkasi.

25.9.2009

Vastaa kolmeen kysymykseen. Kirjoita vastauksesi eri papereille ja laita jokaiseen paperiin nimesi.

  1. Fotoinhibitio ja ilmiön tutkiminen kasveilla. Havainnollista vastausta esimerkeillä tutkimustuloksista.
  2. Kasvien lisääntymisekologisen tutkimuksen vaihtoehdot: tutkimusmetodin valintaperusteet
  3. Miten muurahaisyhteisön rakenne muuttuu voimakkaan häiriön vuoksi (tässä tapauksessa häiriö on havumetsän hakkuu ja sen jälkeinen kulotus)? Kuvaa, miten muurahaisyhteisö rakentuu ajan myötä tälläisen häiriön jälkeen. Mitkä tekijät ovat tärkeitä edellä mainitussa rakentumisprosessissa?
  4. Julkaistujen artikkeleiden perusteella tieteellinen työ pitää voida toistaa. Valitse kenttäkurssin tulosmonisteesta kaksi materiaalit ja menetelmät osiota, joista toinen on oman ryhmäsi kirjoittama, toisen saat valita vapaasti. Merkitse vastauspaperiin tutkimusten otsikot ja sivunumerot.
  5. Vesieläinten pedonvälttämisstrategiat
  6. Yksilöiden kyky liikku paikasta toiseen on tärkeää populaatioiden selviytymisen kannalta. Minkälaisen tutkimuksen sinä aiheesta laatisit ja miksi se olisi tärkeää toteuttaa?
  7. Kaupunkiekosysteemin erityispiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät

18.10.2002

Vastaa seuraavista kuudesta kysymyksestä kolmeen (kukin vastaus erillisille papereille). Väärin vastanneiden kesken arvotaan matka Lammin kenttäkurssille 2003!

  1. Kenttäkurssilla tutkituista abioottisista ympäristötekijöistä ja niiden vaikutuksista kasvillisuuteen.
  2. Uni ei tahdo tulla silmään, kun Mäyhäjärven kalaston rakenne; lajisto, lajien väliset runsaussuhteet, lajien sisäinen kokojakauma jne., on selvittämättä. Sinulla on käytettävissäsi kahdeksan NORDIC-verkkoa ja aikaa heinä-ja elokuu. Laadi koekalastussuunnitelma Mäyhäjärvelle, josta ilmenee (vain) miten suoritat otannan ja käytännön pyyntijärjestelyt järvellä.
  3. Kerro lyhyesti mitkä tekijät vaikuttavat planktonyhteisön lajikoostumukseen, entä miksi eri tyyppisissä järvissä on toisistaan poikkeava planktonlajisto?
  4. Viime kesän kurssityössä “Tienvarsien muurahaisyhteisöjen rakenne” aineisto kerättiin paikallistamalla muurahaisten pesiä ja keräämällä pesistä muurahaisia määritystä varten. Kultakin (muutaman metrin levyiseltä ja satakunta metriä pitkältä) tutkimusalalta pyrittiin löytämään ja keräämään näyte 50 pesästä; keruuseen kulunut aika ja kerääjien lukumäärä merkittiin muistiin. Työn tavoitteena oli selvittää muurahaisyhteisöjen rakennetta toisaalta metsiin, toisaalta peltoihin rajoittuvilla tienvarsilla. Tarkoitus oli myös verrata tienvarsien yhteisörakenteita aiempien kurssien tuloksiin, jotka kuvaavat muurahaisyhteisöjä suo-, kuusimetsä-ja istutuskoivikko-ympäristöissä - niissä keruu suoritettiin samoin menetelmin kuin viime kesänä, mutta kunkin keruulaikun pinta-ala oli noin hehtaari. Pohdi lyhyesti käytetyn keruusuunnitelman hyviä ja huonoja puolia. Tarkastele ensin viime kesän työtä, sen jälkeen vertailua aikaisempiin kurssitöihin.
  5. Suunnittele koejärjestely, jossa tutkisit Acanthocephalus lucii -väkäkärsämadon vaikutusta ahventen alttiuteen joutua petojen saaliiksi. Tutkimus on kuvitteellinen, joten sinun ei tarvitse välittää, kuinka paljon siihen kuluisi aikaa ja rahaa tai aiheuttaisiko se mahdollisia eettisiä ongelmia. Tärkeintä on, että kokeesi olisi mahdollisimman järkevä tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Selitä lyhyesti tutkimussuunnitelmasi pääajatukset. Älä jaarittele yksityiskohdilla. Kerro kuitenkin, millaisia tutkimustuloksia uskoisit saavasi ja miksi?
  6. Olet kiinnostunut Puumala-viruksen leviämisestä ihmispopulaatioon.

Haluat selvittää…

  • onko mahdollisesti myyrien kannanvaihteluilla merkitystä viruksen luonnonvaraisen isännän (natural host) kantajien osuudessa populaatioon (eli virusprevalenssiin)?
  • onko myyrien kannanvaihteluilla merkitystä infektoituneiden ihmistapausten määrässä? Sekä
  • onko viruksen populaatiotiheydessä maantieteellistä vaihtelua Suomessa?

Tee (lyhyt) tutkimussuunnitelma aiheesta. (P.S. virus tai sen vasta-aineet voidaan eristää sekä ihmisestä että kuolleesta tai elävästä isännästä.)